Ultrajuoksu on yksi maailman haastavimmista kestävyyslajeista. Ultrajuoksulla tarkoitetaan kaikkia juoksumatkoja, jotka ovat pidempiä kuin 42,195 kilometrin pituinen maraton. Tämä lähes mahdottomalta kuulostava laji vaatii juoksijalta hyvää fyysistä kuntoa, henkistä valmiutta sekä kivunsietokykyä, sillä joskus juoksukisat venyvät jopa usean päivän mittaisiksi. Ultrajuoksu onkin tarkoitettu vain kokeneille juoksijoille, sillä sen aiheuttama rasitus keholle on huomattava. Usein juoksijat ultrajuoksutapahtumiin valitaan tapahtuman järjestäjän toimesta.

Ultrajuoksukisat kahdella tapaa

Valinta ultrajuoksukisoihin riippuu lähes aina juoksijan aiemmista pitkän matkan juoksukokemuksista. Tavallisesti tapahtuman järjestäjä arvioi juoksijoita hakemusten perusteella, mutta valintaprosessi voidaan järjestää myös pisteytyssysteemillä. Tällöin juoksijan on täytynyt kerätä niin sanottuja juoksupisteitä eri pitkän matkan juoksukisoissa ultrajuoksua edeltävän yhden tai kahden vuoden aikana. Pistekriteerit vaihtelevat juostavan ultramatkan pituudesta riippuen, ja hakijan valintaan vaikuttaa pisteiden lisäksi muun muassa hänen kokemuksensa ultrajuoksun saralla.

Ultrajuoksukisoja järjestetään yleensä kahdella eri tavalla. Kisan juoksumatka voi olla ennalta määritetty, jolloin sen nopeimmassa ajassa juossut kilpailija voittaa. Kisa voi olla myös aikaperusteinen, jolloin voittaja määräytyy sen perusteella, kuka on juossut ennalta määrätyn ajan sisällä pisimmän matkan. Yleisimmät ultrajuoksuetäisyydet ovat 80 km, 100 km ja 100 mailia, eli noin 160 kilometriä. Aikaperusteisten kisojen yleisin aikaraja on 24 tuntia.

Ultrajuoksuradat vaihtelevat

Koska ultrajuoksussa on kyse hyvin pitkistä matkoista, ei sitä tavallisesti järjestetä esimerkiksi urheilukentän juoksuradoilla. Ultrajuoksua järjestetään kaikenlaisissa maastoissa. Rata voi kiertää suurta ympyrää, tai se voi johtaa pisteestä pisteeseen riippuen juostavan matkan pituudesta. Usein juoksumatkaa värittävät erilaiset haasteita tuovat esteet, kuten vesielementit, korkeuserot tai epätasainen maasto. Tavallisesti ultrajuoksu juostaan hiekkateillä tai vuoristopoluilla, mutta myös joitakin asfaltilla juostavia ultrakisoja löytyy.

Ultramatkoilta löytyy yleensä 20–35 kilometrin välein apupisteitä, joissa urheilijoilla on mahdollisuus täydentää juomavarastojaan, syödä hieman tai pitää pieni tauko. Joillakin viikon verran kestävillä ultramatkoilla juoksija joutuu kantamaan kaikki omat ruoka- ja juomatarvikkeensa itse koko juoksun ajan. Näitä kisoja pidetään ultrajuoksumaailman haastavimpina tapahtumina, sillä kokonaisen viikon perustarvikkeet juomavesineen tuovat juoksijalle rutkasti lisää painoa tehden kisaamisesta keholle entistäkin rasittavampaa.

Ultrajuoksukisoja Afrikassa ja Aasiassa

Ultrajuoksukisoja järjestetään joka puolella maapalloa, ja niihin osallistuu yli 70 000 ihmistä vuosittain. Afrikan Comrades Marathon on maailman vanhin ja suurin ultrajuoksutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain noin 12 000 juoksijaa. Pituudeltaan Comrades Marathon on noin 87 kilometriä. Toinen tunnettu ultrajuoksukisa Afrikassa on Marathon des Sables. Se on kuusi päivää kestävä tapahtuma, jonka aikana juostaan 250 kilometrin pituinen matka Saharan aavikolla.

Aasiassa ultrajuoksun suosio on vasta heräämässä, mutta silti esimerkiksi Japanissa järjestetään noin 50 ultrajuoksutapahtumaa vuosittain. Ensimmäinen Japanissa järjestetty ultrajuoksu oli 100 km pituinen Lake Saroma Ultramarathon vuonna 1987. Nepalissa järjestettävä Great Himalaya Trailin matkan pituus on hurjat 1 504 kilometriä. Nopeimmin sen ovat juosseet Ryan Sandes ja Ryno Griesel, jotka suorittivat radan hieman yli 24 päivässä maaliskuussa 2018.

Satoja ultrajuoksutapahtumia Oseaniassa ja Euroopassa

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa järjestetään yhteensä noin 100 ultrajuoksutapahtumaa joka vuosi. Kisojen pituudet vaihtelevat 50 kilometrin matkoista useiden päivien kisoihin. Australiassa on kisattu ultrajuoksun tiimoilla jo vuodesta 1983 Westfield Ultra Marathon -nimisessä tapahtumassa, jossa juostaan Sydneysta Melbourneen. Uuden-Seelannin ensimmäinen ultrakisa järjestettiin vuonna 1988, ja se on yhä tänä päivänä maan suosituin ultrajuoksutapahtuma. Pituudeltaan The Kepler Challengeksi kutsuttu kisa on 60 kilometriä.

Euroopan alueella ultrajuoksun historia juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Euroopassa järjestetään yli 300 ultrajuoksutapahtumaa joka vuosi mukaan lukien Euroopan mestaruuskisat sekä European Ultramarathon Cup, joka on yksi ultrajuoksupiirien suurimmista kisoista Euroopassa. Yksi tunnetummista ultrajuoksukisoista maailmassa on historiallinen Sparthatlon, jossa juostaan 246 kilometrin matka Ateenasta Spártiin. Juoksureitti on sama, jonka Feidippides-nimisen lähetin uskotaan juosseen antiikin Kreikan taruissa, ja josta maraton on saanut pohjansa.

Pohjois-Amerikassa ultrajuoksun suosio on suurta

Yksi maailman ensimmäisistä Pohjois-Amerikan ultrajuoksuista pidettiin vuonna 1926. Kaksi Tarahumara-intiaania, Tomas Zafiro sekä Leoncio San Miguel, juoksivat 100 kilometrin matkan Pachugasta Meksiko Cityyn ajassa 9 tuntia ja 37 minuuttia. Meksikon valtio olisi tällöin halunnut sisällyttää 100 kilometrin juoksukilpailun Amsterdamin kesäolympialaisiin, mutta siihen ei suostuttu. Nykyään Pohjois-Amerikassa järjestetään useita satoja ultrajuoksutapahtumia vuodessa, joista vanhin on nimeltään Western States Endurance Run.

Western States Endurance Run järjestetään Kalifornian Sierra Nevada -vuorilla. Kisamatkan pituus on 160 kilometriä, eli 100 mailia, ja maasto on reitillä hyvin vaihtelevaa. Juoksijat saattavat korkeuserojen vuoksi juosta kisan aikana sekä lumen keskellä että polttavan kuumissa lämpötiloissa. Etelä-Amerikan tarjonta ultrakisojen suhteen ei ole yhtä kattava kuin Pohjois-Amerikassa, mutta laji on nostamassa suosiotaan sielläkin. Muun muassa Chilestä löytyy useita mielenkiintoisia ultrajuoksutapahtumia.

Yhteenveto

Ultrajuoksu on yksi haastavimmista olemassa olevista kestävyyslajeista, sillä siinä kisattavat matkat alkavat täysimittaisen maratonin matkalukemasta. Ultrajuoksukilpailut jaetaan joko ajan tai matkan perusteella mitattaviin suorituksiin, jolloin kisa voi kestää esimerkiksi 100 kilometriä tai vaihtoehtoisesti 24 tuntia. Lajia harrastetaan ja siinä kilpaillaan ympäri maailmaa satojen vuosittaisten kilpailujen muodossa, joten mikäli haluat asettaa kestävyyskuntosi todelliseen testiin, on siihen olemassa lukuisia mahdollisuuksia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *