Kestävyysurheilu on taistelua lihasväsymystä vastaan, josta usein fysiologisia mutkia oikoen puhutaan hapottamisena. Maitohapon tuottaminen kiihtyy rasituksen aikana, joka puolestaan johtaa uupumuksen tunteeseen. Parhaimpien kestävyysurheilijoiden aerobinen kunto on huipputasoa, joten he voivat jatkaa urheilusuorituksia jopa useiden tuntien ajan ilman, että lihasten hapottaminen vaikuttaisi suorituskykyyn. Tässä artikkelissa esittelemme viisi suomalaista kestävyysurheilijaa, jotka ovat saavuttaneet menestystä juoksussa ja hiihdossa. 

Hiihdon supersankari Iivo Niskanen

Hiihto on yksi kokonaisvaltaisimmin kehoa kuormittavista urheilulajeista. Se on kestävyyslaji, joka parantaa hapenottokykyä, vahvistaa lihaksia ja kehittää myös tasapainoa ja koordinaatiokykyä. 2010-luvulla suomalaisten hiihtomainetta miesten osalta on kunnioitettavasti ylläpitänyt kaksi olympiakultaa ja MM-kisoista kultaa ja pronssia saavuttanut Iivo Niskanen. Hän on vuonna 1992 syntynyt urheilija, jonka menestyskausi käynnistyi Sotšin olympialaisissa vuonna 2014, joista tuomisina oli parisprintin kultamitali yhdessä Sami Jauhojärven kanssa.

Olympialaisten jälkeen arvokisamenestystä on riittänyt vuoden 2017 MM-kisoissa sekä vuoden 2018 talviolympialaisissa, jotka järjestettiin Etelä-Korean Pyeongchangissa. Lahdessa 2017 järjestetyissä hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Iivo Niskanen saavutti 15 kilometrin perinteisessä hiihdossa kultaa ja parisprintissä pronssia Sami Jauhojärven kanssa. Olympialaisissa vuonna 2018 Niskanen hiihti ensimmäisenä maaliin 50 kilometrin hiihdossa. Arvokisamitalien lisäksi Iivo Niskasella on maailmancupin palkintosijoja vuosien 2014 – 2019 väliltä yhteensä seitsemän.

Monen mitalin Krista Pärmäkoski

Krista Pärmäkoski on Suomen tämän hetken tunnetuin naishiihtäjä, sillä hän on 2010-luvun kuluessa saavuttanut muun muassa neljä olympiamitalia ja kuusi MM-mitalia. Vuonna 1990 syntynyt Pärmäkoski nousi maailman parhaimpien hiihtäjien joukkoon vuonna 2010 sijoittuessaan kahdeksanneksi Davosissa maailmacupin osakilpailussa. Oslon MM-kilpailuissa vuonna 2011 Pärmäkoski saavutti parisprintissä hopeaa ja 4×5 kilometrin kisassa pronssia. Mitali oli pronssinen myös parisprintissä kaksi vuotta myöhemmin Val di Fiemmen MM-kisoissa.

Sotšin olympialaisissa Krista Pärmäkoski hiihti Anne Kyllösen, Aino-Kaisa Saarisen ja Kerttu Niskasen kanssa hopealle 4×5 kilometrin viestissä. Pärmäkoski, Niskanen, Saarinen ja Riitta-Liisa Roponen saavuttivat pronssia vuoden 2015 MM-kisoissa Falunissa. Hiihdon maailmanmestaruuskisoissa Lahdessa Krista Pärmäkosken menestys jatkui hopealla yhdistelmäkilpailussa ja pronssilla 4×5 kilometrin viestissä. Vuoden 2018 olympialaisissa Pärmäkoski saavutti hopeaa 30 kilometrin perinteisessä sekä pronssia niin 10 kilometrin vapaassa hiihtotyylissä kuin yhdistelmäkilpailussakin.

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen

Runsaasti mediahuomiota saavutuksillaan saanut ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen kuuluu itseoikeutetusti tunnetuimpien suomalaisten kestävyysurheilijoiden listalle. Meriitteihin kuuluvat muun muassa ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voitto kolmesti, takaa-ajocupin voitto kolme kertaa, sprintticupin voitto, normaalimatkan cupin voitto, yhteislähtöcupin voitto ja yhteensä kuusi MM-kisamitalia. Lisäksi Mäkäräinen on hiihtänyt rulla-ampumahiihdossa MM-kultaa takaa-ajossa vuosina 2007 ja 2016, sekä MM-kultaa sprintissä vuonna 2007 ja MM-kultaa sekaviestissä 2016.

Vuonna 1983 syntynyt Kaisa Mäkäräinen on menestynyt ampumahiihdon MM-kisoissa vuosina 2011 – 2017 neljän pronssin, yhden hopean ja yhden kullan arvoisesti. Vuoden 2011 kisoissa Hanty-Mansijskissa Mäkäräinen voitti takaa-ajon ja oli kolmas pikakilpailussa. Vuonna 2012 Ruhpoldingin MM-kisoissa mitali oli pronssinen yhteislähdössä. Pronssisena mitali pysyi myös vuoden 2015 MM-kisojen normaalikilpailussa, jotka järjestettiin Kontiolahdella. Vuotta myöhemmin Oslossa ja vuoden 2017 MM-kisoissa Hochfilzenissä Kaisa Mäkäräinen hiihti kolmanneksi yhteislähdössä.

Yhdeksän olympiakullan Paavo Nurmi

Juoksu on kenties klassisin kestävyyslaji, jonka parissa on kisattu jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Yleisurheilun arvokisoissa juoksumatkoina ovat 5 000 ja 10 000 metrin matkat sekä 42,195 kilometrin mittainen maraton. Suomalaisista kestävyysjuoksijoista maineikkain on Paavo Nurmi, joka saavutti pelkästään olympialaisissa yhdeksän kultamitalia ja kolme hopeamitalia. Niiden lisäksi Paavo Nurmi juoksi 20 henkilökohtaista maailmanennätystä. Paavo Nurmi syntyi vuonna 1897 ja kuoli lokakuussa 1973.

Antwerpenin olympialaisissa 1920 Paavo Nurmi sai kolme kultaa ja yhden hopean. Kultamitalit tulivat 10 000metrillä, maastojuoksussa sekä joukkuemaastojuoksussa. Hopeamitalin Nurmi sai 5 000metrin juoksussa. Seuraavissa olympialaisissa, Pariisissa vuonna 1924, mitalisaalis kasvoi kullalla 1 500 ja 5 000metrin juoksuissa, maastojuoksussa, sekä joukkueina suoritetussa maastojuoksussa ja 3 000metrin juoksussa. Amsterdamin olympialaisissa 1928 Nurmi saavutti kultaa 10 000metrillä ja hopeaa 5 000metrillä ja 3 000metrin estejuoksussa.

Lentävä suomalainen – Ville Ritola

Viljo Eino “Ville” Ritola oli Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen ohella yksi suomalaisista juoksijasuuruuksista. Hänen saavutuksensa ovat jääneet historiaan, sillä kukaan muu yleisurheilija ei ole saavuttanut enempää mitaleita yksissä kisoissa. Pariisissa vuonna 1924 järjestetyissä olympialaisissa Ville Ritola saavutti yhteensä neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa. Kultamitalit tulivat 3 000 metrin esteissä, 10 000 metrin juoksussa, 3 000 metrin joukkuejuoksussa ja joukkueena suoritetussa maastojuoksussa.

Kultamitalien lisäksi Ville Ritola saavutti Pariisin olympialaisissa kaksi hopeamitalia, jotka tulivat 5000 metrin juoksussa sekä maastojuoksussa. Vuonna 1928 Amsterdamissa järjestetyissä olympialaissa hän saavutti 5 000 metrin matkalla kultaa ja 10 000 metrin matkalla hopeaa. Pian kisojen jälkeen Ritola lopetti urheilu-uran ja työskenteli rakennustyömailla Yhdysvalloissa. Vuonna 1896 syntynyt Ville Ritola vietti viimeiset elinvuotensa Suomessa ja kuoli 86 vuoden iässä vuonna 1982.

Kotimaista mitalisadetta

Tässä artikkelissa olemme perehtyneet viiteen suomalaiseen kestävyysurheilijaan hiihdossa ja juoksussa. Tämän päivän urheilijoista esittelimme Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken, sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen. Varhaisempia urheilijasuuruuksia edustavat juoksijat Ville Ritola ja Paavo Nurmi, jotka ovat saavutustensa perusteella yhä edelleen Suomen menestyneimpiä ja samalla kuuluisimpia urheilijoita. Kaikkia tekstissä esiteltyjä, jo edesmenneitä ja yhä aktiiviurallaan olevia kestävyysurheilijoita yhdistää arvokisoista saavutettujen mitalien runsaus.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *